Laskiaistiistaita tulevassa kodissa

Koska pulkkamäki oli tällä kelillä vain toivotonta haaveilua, päätimme lähteä viettämään tämän vuoden laskiaistiistaita mukavasti uuteen kotiin. Valmistimme ennen lähtöä reilun kokoisen pullataikinan, josta oli tarkoitus pyöritellä hyvän kokoisia pullia lasten kanssa. Perille päästyämme jatkui pullan leivonnan yhteydessä luonnollisesti myös talon jokakertainen lämmittäminen sekä puulattian esillekaivuu etukamarin osalta. 

Pullanleivonta sujui rauhallisissa merkeissä. Lapset pyörittelivät sopivan kokoiset pullat, voitelivat ja laittoivat sokerit. Sitten vain uuniin. Ensimmäisistä tuli hyviä. Toisten kohdalla keskityttiin enemmän lattialevyjen irtirepimiseen ja pönttöuunien tulien kohentamiseen.

Lattiaprojekti eteni tänään siis etukamariin (olohuoneeseen), jonka muovimaton alta löytyi ensimmäistä kertaa tässä projektissa lastulevyä. Reunalistan alle oli asetettu löydettäväksi markan kolikko vuodelta 1994, joten tämä kattaus oli vielä suhteellisen tuore. Toisaalta, levyt oli naulattu kiinni hyvinkin tiheästi ja syvään. Tämä teki purkamisesti hieman hitaampaa ja lastulevyn palasia olikin siellä täällä. Purettavaksi määrättiin myös etukamarin vaatekomero, jonka katsoimme tässä tapauksessa olevan tarpeeton, sillä vastaavanlainen komero löytyy jo peräkamarista. Purimme kaapin appiukon kanssa pois illan viimeisinä tunteina. Tässäkin tapauksessa komeron rungon lujuus oli kuormaan nähden täysin ylimitoitettu seitsemän tuuman nauloineen..

Saimme siis myös vieraita läheltä naapurista, kun appiukko ja anoppi tulivat nauttimaan herkkupöydän antimista. Tämän lisäksi appi asensi rappukäytävän sähkökaapille lisäkeskuksen, joihin mm. myöhemmin tehtävän yläkerran kodinhoitohuoneen ja wc:n lattialämmitykset liitetään. Mukava oli katsella ammattilaista puuhassaan.

Päivän tavoite tuli siis saavutetuksi. Nyt on etukamarissakin hienot viimeistelyä vailla olevat puulattiat. Ja pullatkin (ne vaaleammat) tuli syödyksi :)

             

 

"Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa".

Ylläoleva lausahdus on omalla laillaan täyttä totta. Onneksi köyhällä on kuitenkin varaa ostaa kallis tuote käytettynä (halvalla). Meillä yhden oikeissa töissä käyvän taloudessa on otettava huomioon, että menot eivät voi olla kovinkaan suuret. Onneksi monet ihmiset ymmärtävät käytettyjen ja ylimääräisten tavaroiden myyntiarvon. Me olemme oppineet ymmärtämään niiden käyttöarvon.  

Kun pohdimme talon ostoa tammikuussa, mietimme kauttaaltaan talossa tehtävien remonttien tarvetta. Perehdyimme iltaisin lasten jo nukkuessa vanhojen talojen ominaisuuksiin sekä korjausmenetelmiin. Netti onkin täynnä monenlaisia remonttivinkkejä ja -ohjeita, kunhan niitä seuloo hieman terveellä maalaisjärjellä. Vanhaa taloa remontoidessa ja asuttaessa on tehtävä itselleen selväksi, ettei vanhaa pidä rakentaa uusien rakennusohjeiden mukaisesti. Löysimme siis myös lukuisia ohjeita siitä, miten remontoida itselleen perustavanlaatuisia ongelmia. Onneksi ohjeet olivat pääpiirteittäin ihan käyttökelpoisia. Hyvää informaatiota löytyi mm. Perinnemestari.fi-sivustolta.

Yläkerran keittiö

Tärkeimpänä ohjeistuksena vanhan korjaajat pitävät sitä, ettei tule remontoida mitään kunnossa olevaa. Tämä lausahdus tietenkin viittaa talon perusrakenteisiin, ei niinkään sisustuksellisiin pintoihin. Meidän remonttitarve onneksi tulee ainakin toistaiseksi käsittämään ennemänkin pintoja kuin rakenteellisia osia. Poikkeuksena kodinhoitohuone, jonka aiomme rakentaa yläkerran keittiön paikalle. Keittiön kalusteet itsessään tulevat palvelemaan kodinhoitohuoneen kaappitilana sekä työtasona - ovien levyt menevät vaihtoon. Vasemmalla olevan uunin tilalle tulee ensihätään pesukone ja jossain vaiheessa myös kuivausrumpu. Tämä kaikki siis tullaan rajaamaan omaksi huoneekseen kevyin väliseinin. 

Tarkoituksenamme on siis tehdä taloon tarvittavia perusparannuksia ja korjauksia pitkällä aikavälillä. Tärkeimmät, mm. lämminvesivaraaja sekä kunnallinen viemäriliitäntä, hoidamme kuntoon jo ennen muuttoa. Muut perusparannukset on tarkoitus toteuttaa asumisen yhteydessä.

Rakennustarvikkeitakin voi saada halvalla. Marssimalla rautakauppaan ja maksamalla sen, mitä pyydetään, voi pienikin remontti tulla kalliiksi. Meissä on kuitenkin 50% laihialaisverta, mikä ei anna lupaa maksaa kaikesta listahintaa. Remonttikustannusten minimoiminen alkoikin meillä siitä, että budjetoimme kaiken mahdollisen "listahinnoilla". Tämän jälkeen pohdimme, mitä kaikkea näistä voi toteuttaa käytetyillä tai ylimääräiseksi jääneillä materiaaleilla. Lisäksi avasimme suumme ystäviämme ja  tuttujamme kohdatessa, jolloin edessämme avautui uudenlaisia kontakteja. Selailemme myös jatkuvasti nettikirpputoreja mm. tori.fi sekä findit.fi, joiden kautta olemme löytäneet mm. tuuletuskanavan käyttämättömät eristeet (kaupasta 120€, ylijäämänä 40€). Huomenna käymme katsomassa kenties sopivaa sohvakalustoa. Työkaverilta ylimääräiseksi jääneet puhallusvillasäkitkin tulevat tarpeeseen, kunhan hinnasta sovitaan. Hankintalistalla ovat vielä ainakin suihkukaappi, pesualtaan alle tuleva lipasto, lavuaari sekä lattiakaakelit wc-tilaan ja kodinhoitohuoneeseen. Parasta tässä kierrätys/uusiokäyttö -kuviossa on toistaiseksi ollut se, että meidän ei ole kertaakaan tarvinnut tinkiä meidän tyylistä eikä hinnastakaan.

Jos sinulla on antaa vinkki ylijääneistä rakennustarvikkeista tai sisustusmateriaaleista, kerro toki :)